Monilla meistä on toisinaan sydämen rytmihäiriötuntemuksia kuten muljahduksia, tykytystä, lisälyöntejä tai tunne siitä, että sydän jättää välillä lyömättä kokonaan.
Rytmihäiriöt voivat olla myös vähäoireisia tai jopa täysin oireettomia. Osa rytmihäiriöistä voi rasittaa sydänlihasta, huonontaa suorituskykyä sekä altistaa muille komplikaatioille. Tavallisin oireeton rytmihäiriö on eteisvärinä, joka on myös merkittävin komplikaatioille altistava rytmihäiriö. Awario-palvelu kertoo liittyvätkö tuntemukset normaaliin sydämen toimintaan vai onko syytä hakeutua lääkäriin.
Rytmihäiriöiden diagnosointiin tarvitaan aina EKG-raportti eli sydänfilmi. Awario-palvelua käyttämällä saat sen suoraan puhelimeesi.
EKG voidaan ottaa sekä terveydenhuollon yksikössä että kotona Heart2Saven Awario-palvelun avulla.
Palvelun tuottamasta EKG-raportista lääkärit voivat diagnosoida rytmihäiriön ja aloittaa tilanteeseen sopivan hoidon.
Lisälyönnit ovat tavallisin rytmihäiriöiden tyyppi. Ne ovat niin tavallisia, että usein niitä voidaan pitää terveen sydämen normaaliin toimintaan kuuluvina. Ainoastaan hyvin suurena määränä ( >5000/vrk) ne voivat olla merkki sydänsairaudesta.
Normaali leposyke on terveillä miehillä 43–93/min ja naisilla 52–94/min. Liian hidas sydämen rytmi voi aiheuttaa väsymystä, huimausta tai jopa tajunnan menetyksen. Mikäli sydämen syke on pitkään hidas ja siihen liittyy oireita, tulee hakeutua terveydenhuollon yksikköön.
Korkean leposykkeen taustalla voi olla ns. nopea rytmihäiriö. Pääoireena on sydämentykytys, lisäksi voi esiintyä heikotusta ja jopa rintakipua. Kohtausten kesto voi olla minuutteja ja usein ne loppuvat itsestään. Ellei kohtaus lopu itsekseen, tulee hakeutua päivystykseen.
Yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jonka taustasyyt ja oireet voivat vaihdella suuresti. Eteisvärinään liittyy vakavien komplikaatioiden riski, joista vaarallisin on aivoinfarkti. Eteisvärinän toteaminen ja hoito ovat tärkeitä aivoverenkierron häiriöiden ehkäisemiseksi.